Vähän on aekoo kun viimeks ol muikkuvestivaalit tiällä. Se mahto olla vuos seitkytänelijä. Sellailin tuossa hiukan iän ikkuisii lehtilöetä ja silimään sattu pari kovvoo juttuu niistä mahottomista menoloista siihe aiekaan. Uattelimpa, että työkin tahtoisitta lukkee niistä lissee. Kun kuitenniisa tuas pikasee on heenäkuu ja muikkuvestivualit.
Olispa ollu mukava käyvä vestivaalilla. Ja muikkuja syyvä. Ej vuan piäse kun on työtähi tehtävä. Murheet sua kuitennii haihtumaan kun kuuntelloo Verj nuarmua!